Epäihmeellinen ihmemaa

Pariisin kevät huutaa taustalla, kun päätän sittenkin jaksavani ottaa bloggerin eteen ja alkaa kirjoittamaan. Aiheita on risteillyt vaikka kuinka monta päässä, mutta vaikka kuinka mä kurkottelen ja koitan sitoa lankoja yhteen, yhtäkään loogista jatkumoa, tuota punaista lankaa, ei mun pään sisällä synnny. Mun pitää etukäteen pyytää anteeksi: seuraava teksti, jonka aiot lukea, on mitä luultavammin kovin sekava. Ellen matkan varrella löydä sitä lankakerää, ja pura pari siitä tehtyä paitaa ja sukkaa jotta saan langat suoriksi ja järjestelmällisiksi.

Jotenki ku näitä kuvia katon, niin tajuaa ettei helsinki nyt niin kovin hohdokas ole. Siis, mitä täällä on, ja minkä takia kaikki, jotka ei ole täältä, ajattelee, että pääkaupunkiseutulaiset asuu avaruudessa ja hengaa iltaisin kuu-ukkojen ja muiden metsän siimeksessä elostelevien muotibloggareiden ja miestankotanssijoiden kanssa?

Okei, "kaikki, jotka eivät ole pääkaupunkiseudulta" kuulostaa pahalta, mähän saan vielä jotkut haukut niskaan tästä. Ei siis yleistetä! Pakko kuitenkin sanoa, että kovin moni ulkopaikkakuntalainen mun tuttavapiiristä pitää pääkaupunkiseudun meininkiä jotenkin niin hohdokkaana nokkapystyssä dallailemisena että pois pojat tieltä. Ja mä jaksan hämmästellä.

Siis, ihan oikeasti. Kattokaa nyt tota ylempää kuvaakin. Toi on helsingin keskusta, ja se on siis ihan helvetin siistin näkönen näin talvella kinosten keskellä. Että kaikki vaan tänne ihmettelemään meininkiä. Ihan yhtä kamalaa täällä on kuin missä tahansa muualla, sen voin ainakin kaikille luvata. Tai no, ei mun mielestä itseasiassa missään ole kamalaa, mutta tällä hetkellä tuntuu että päivän sana on ollut kamala, hirveä, ärsyttävä, paskaa perseestä vittusaatana. Ei siis taaskaan mun osalta, vaan henkilöiden, pääsääntöisesti kanssanuorien :) Mihin se positiivisuuus unohtui?!

Mä rupeen oikeesti varmaan kohta pitämään sellaista lappua kourassa, jossa lukee kissankokoisin kirjaimin "Tarvitset positiivisuutta ja taitoa ottaa muut ihmiset huomioon". Vieläkin tuntuu, että liian monelta suunnalta kuuluu ihan liian paljon valittamista ihan liian turhista asioista valittaa: jos joku vetää mukaan afrikan nälänhädän, ja sen, että munkin ongelmat ovat turhia, niin en varmasti kuuntele. Lälläslää!

Gorilla ja homotintti eksyneet samaan hissiin

On mulla tänään ollut ihan hauskakin päivä! Käytiin Henkan kanssa koulun jälkeen tää finnkinoissa pyörivä uus dokkari, tavarataivas. Muuta ei oikeen pyöriny niin aikaisin, ja olihan se ihan hyvä: parantamisenvaraa olisi voinut olla, ja juoni lähti sivuraiteilleen, mun mielestä dokumentaariseksi elokuvaksi vähän liikaakin. Jokaisella kuitenkin työssään on mukana se taiteilijan näkemys, ja sehän tässä on tärkeintä :)
Jos tosta leffasta pitäisi hyviä puolia lähteä penkomaan, niin varmasti sen, että tavarataivas sai miettimään materialismia ja esimerkiksi munkin omaa huonetta ja kuinka paljon täälläkin on tavaraa! Nyt ei kyllä Pinja toimi eettisesti, vaikka kuinka selittäisin pelastavani uhanalaisia tiikereitä.

Parhaimmat naurut sain kuitenkin tänään Henkasta, joka oman ahneutensa takia joutui istumaan koko leffan jalat ristissä. Alle puoli tuntia kun elffaa oli pyöriny, oli "yhteinen" limu jostain kumman syystä loppunut, ja Henkka tuijottaa mua ja kertoo, että on pissihätä. Siinä vaiheessa teki mieli revetä järjettömään huutonauruun, sillä tunsin olevani poikaystäväni lapsenvahti hetken aikaa. Koko leffan ajan sain siitä pissahädästä kuulla. Jotenkin tuntuu, että miesten on hankala vain lähteä, tehä niin kuin huvittaa. Pieni vessareissukin kuluttaa todella paljon sitä aivokapasiteettiä ja valmentaa meitä suurempiin tulevaisuudentaistoihin.

Anteeksi rakas, oli ihan pakko, vaikkei tästä tekstitstä nyt oikein selvää saa.

P.S. Kuka on lukenut ylioppilaslehden kakkajutun? Eli kaksi tyttöä kakkasi tahallaan housuun helsinki-turku bussilinjalla, ja kirjoittivat siitä ylioppilaslehteen jutun. Löytyy myös netistä.
Mä haluan mielipidettä ja kiivasta keskustelua. Jos tuo on totta, niin mielestäni kuvottavaa. Jos ei, hyvä näin ja toivon, että kakkajutulle löytyisi edes jonkinlainen aate ajettavana.